keskiviikko 21. elokuuta 2013

Karibian rannoilla, Kolumbia

Cartagenan vanhasta kaupungista järkevin vaihtoehto matkustaa pohjoiseen Santa Martaan on maksaa 42000 pesoa ovelta ovelle -palvelusta. Hinta tuntui kalliilta, mutta kuullessani, että pelkästään taksimatka keskustasta bussiasemalle on 20000 pesoa, olin vakuuttunut tämän palvelun paremmuudesta. 

Me halusimme matkustaa Santa Martasta 15 minuutin matkan päässä sijaitsevaan rantakylään Tagangaan ja tilasimme Cartagenan hostelliltamme kyydin ilmastoidussa ovelta ovelle -bussissa. Bussiyhtiömme oli nimeltään MarSol, josta olimme lukeneet paljon huonoja arvosteluja netistä. Itse olin kuitenkin tyytyväinen yhtiöön, vaikkakin matka Tagangaan on melko uuvuttava 5 tuntinen (vaikka mainostavat sen kestävän 3). Hinta Tagangaan on 43000 pesoa.

Asuimme Tagangassa La Masia -nimisessä hostellissa, missä dormi ilmastoinnilla maksoi 15dollaria. Hostellissa oli myös uima-allas, joka osoittautui tulevina päivinä pelastukseksi! Tarkoituksenamme oli viettää Tagangassa muutama yö, jonka jälkeen halusimme mennä Tayronan kansallispuistoon noin kahdeksi yöksi. Sain kuitenkin venereissumme päätteeksi jonkin infektion, joten päätimme odotella Tagangassa oloni kohentumista muutaman päivän lisää. Olin ostanut Cartagenan apteekista antibiootit, joiden vaikutusta odottelin. Lopulta jouduin kuitenkin testaamaan kolumbialaisen sairaalan palvelut. 

Santa Martan ea-polilla saimme odottaa noin 3 tuntia ennen lääkärille pääsyä (vastaanottovirkailija unohti minut). Vihdoin pääsin kuitenkin lääkärin vastaanotolle, joka puhui kaiken lisäksi englantia! Verikokeiden jälkeen olin tiputuksessa muutaman tunnin ja sain kouraani antibioottikuurin+tulehduskipulääkkeen resepin. Lysti maksoi 170000 pesoa jeejee! Sairaalassa siis joutuu maksamaan jokaikisestä neulasta ja kahden tunnin osastolla olonikin maksoi 110000 ;) Mutta olo koheni heti seuraavana päivänä.

Olimme siis innoissamme lähdössä seuraavana päivänä jatkamaan matkaamme kohti Tayronan kansallispuistoa, kunnes Kerry sairastui ja kärsi mm. korkeasta kuumeesta. Odotimme siis lisää ja päätimme mennä hengailemaan toiseen pikkukylään Palominoon ja hostelliin nimeltä Dreamer. Myös täällä oli kiva uima-allas hienon rannan bonuksena! 

Palomino sijaitsee myös Karibianmeren rannalla, tosin siellä ranta on paljon kivempi ja autiompi kuin esimerkiksi Tagangassa. Palominoon menee päivittäin useita (pikku)busseja Santa Martasta. Nämä samat bussit ajavat myös Tayronan kansalluspuiston ohi. Palominossa on tällä hetkellä vain muutama hostelli (joista siis Dreamer on se suositumpi ja halvempi). Rannalle kuitenkin rakennetaan uusia, mikä tarkoittaa sitä, että me menimme sinne hyvään aikaan. Päivän aktiviteetteihin Palominossa kuului mm. hengailua uima-altaalla ja/tai rannalla, syöminen, tuoremehujen juominen ja auringonlaskun katsominen rannalla. Ei internet-yhteyttä tai raha-automaatteja!

Palominon jälkeen otimme paikallisen bussin Tayronan portille. Olimme jättäneet suurimman osan tavaroistamme hostellillemme Tagangassa, mikä osoittautui tosi hyväksi ideaksi. Tayronan portilla maksetaan sisäänpääsymaksu (35000cop tai 7500cop opiskelijat), jonka jälkeen ajetaan noin 20 minuutin matka syvemmälle puistoon (2000cop). Kävelymatka suosituimmalle rannalle nimeltä El Gabo San Juan kestää noin 2,5tuntia. Mutta koko hikinen matka on sen arvoinen, kun viimein pääsee perille. Suosittelen!

Vietimme Tayronassa yhden yön nukkuen riippukeinussa. Yö maksoi 25000cop ja riippukeinuyö oli ihan ok, ainoastaan tuuli teki siitä kylmän ja toivoin, että olisin ottanut esim. silkkimakuupussini mukaan.  Muita vaihtoehtoja on ottaa oma teltta tai vuokrata teltta. Leirintäalueen puitteet on ihan ok, on vessaa ja suihkua, ravintolan hinnatkin on ihan siedettävät. Riippukeinupaikkoja on rajoitetusti, joten suosittelen jonottamista hyvissä ajoin ennen check-out aikaa klo 14. 

Seuraavana päivänä matkasimme takaisin Tagangan hostelliimme, jossa vietimmekin Kerryn kanssa viimeistä yhteistä iltaa viiden viikon reissaamisen jälkeen. Seuraavana päivänä jatkoin matkaani takaisin Cartagenaan ja Kerry matkusti Medelliniin. 

Taganga

Palomino beach

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona

Tayrona



Tayrona


Tayrona


Tuolla me nukuttiin!


Bogotá ja Villa de Leyva, Kolumbia

Nautittuani jälleen Cartagenan sykkeestä, lensin Bogotaan treffaamaan ystävääni San Franciscosta. Kolumbiassa lentäminen on usein halvempaa ja helpompaa, sekä säästää paljon aikaa (vrt. tunnin lento - 20 tuntia bussissa). Bussimatkat kestävät ikuisuuden ja ovat tosi epämukavia erityisesti vuoristoisella alueella.

Pääkaupunki Bogotá sijaitsee 2600 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja ilmasto siellä on sellainen melko suomalainen; pilvistä, sateista ja koleaa. Bogotá on mielestäni melko ruma kaupunki ja sen noin 8 miljoonaa asukasta tekevät siitä kiireisen suurkaupungin. Kaupungissa on kuitenkin paljon ravintoloita, kahviloita ja klubeja. Lisäksi vanhassa kaupungissa törmää nuoriin taiteilijoihin ja kivoihin, erilaisiin pikkukahviloihin/myymälöihin. Ympäri kaupunkia näkee muös paljon katutaidetta ja ihan luvallisia graffiteja, mikä on aika jees :)

Asuin Alegria's hostel -nimisessä hostellissa, joka sijaitsee turistien suosimalla alueella La Candelaria. Hostelli oli ihan ok, vaikkakin siellä oli TOSI kylmä! Harmillista oli myös, että samassa hostellissa asui ammattivaras Liettuasta, joka ryösti tämän hostellin asukkaiden lisäksi tavaraa ja rahaa 4 muun hostellin asukkailta (minulta vain 50000 = 25usd). Päädyin siis viettämään yhden illan paikallisella poliisiasemalla, jossa pääsimme 5 tunnin odottelun ja painostuksen jälkeen viimein antamaan lausuntomme viranomaisille.

Bogotássa vierailimme kuuluisassa kultamuseossa, jossa on näytteillä tuhansia ja tuhansia kultaesineitä ja hyödykkeitä. Melko mielenkiintoista, mutta ei mitenkään tajunnanräjäyttävä kokemus :) Lisäksi vierailimme Kolumbian kuuluisimman taiteilijan Boteron töitä esittelevässä museossa. Museo on aina ilmainen joten suosittelen! 

Bogotán must see -nähtävyys on kuitenkin kirkko vuoren huipulla. Kyllä. Sinne matkustetaan todella pelottavalla teleférico:lla (mikä ihme onkaan suomeksi...köysirata?). Huipulle voi myös kiivetä jalkaisin. Vuorelta on mahtava näkymä kaupunkiin ja auringonlaskun ihaileminen on myös paikallisten suosima viikonloppuilta-aktiviteetti (oikeesti, suomen kieli ruosteessa mulla, anteeksi!).

Bogotásta matkasimme noin viiden tunnin bussimatkan päähän pieneen ja viihtyisään kylään nimeltä Villa de Leyva. Paikka on erityisesti bogotalaisten suosima get away -paikka ja esimerkiksi ravintolat tarjoavat maukasta ruokaa ja juomaa kivoin turistihinnoin. Villa de Leyvan lähimaastot ovat oivallisia pyöräilyyn ja trekkailuun. Sadekauden jälkeen pääsee myös ihailemaan vesiputouksia. Me päätimme vuokrata pyörät ja pyöräilimme ympäriinsä monta tuntia nauttien rauhasta, hiljaisuudesta ja maisemista! Matkan varrella vierailimme fossiilimuseossa, ajoimme mutkaista alamäkeä vauhdilla, tutustuimme kummalliseen savesta (?) rakennettuun taloon ja tietenkin eksyimme muutamaan otteeseen.

Asuimme mukavassa hostellissa, jossa on myös mahdollisuus pystyttää teltta pihamaalle. Paikka oli sisustettu todella mielenkiintoisesti ja ympäri aluetta oli pieniä, hauskoja yksityiskohtia. Oma suosikkini oli puumaja -terassi!

Villa de Leyvasta palasimme Bogotaan. Kaupunki täytti 6.8.2013 475 vuotta, joten kaikilla oli vapaapäivä = edellisenä iltana hyvät bileet! 

Päätimme ystäväni kanssa jatkaa reissua eri teille aikataulullisista syistä, joten jäin siis Kolumbiaan vielä 1,5 viikoksi!

Bogota
 

Ja tuo tuossa on junarata sinne vuoren huipulle. Kiva tunneli...

Huipulla


Hautausmaa

Plaza Mayor, Villa de Leyva

Plaza Mayor, Villa de Leyva

Pyoraretkella



Aika iso simpukkafossiili!

Viela isompi merihirviofossiili. Toi vasemmanpuoleinen siis.

Kummallinen talo.

Kummallisen talon kattoterassi.

Kylpyhuone :)

Ihan kiva keittio!