Lunta satoi eilen ainakin 25 senttiä. Ja lisää tulee tälläkin hetkellä. Ulkona on kylmää, mutta valoisaa. Suomessa eletään helmikuuta, joka tuo jo mukanaan ajatukset keväästä ja tavallaan toivosta, valosta ja kesästä. Kohokohtia suomalaisille helmikuussa myös riittää: Runebergin päivä (tortut), laskiainen (täytetty pulla), ystävänpäivä (suklaa) ja niin edelleen. Minulle helmikuu merkitsee sitä, että maksoin viimeisen kerran vuokran, vierailin viimeisen kerran iskälläni, viimeiset ruisleivät ja tabloid-sunnuntaihesarit Suomessa. Viimeiset.
Kuitenkin lähenevä lähtö merkitsee alkua, vaikka puhunkin nyt viimeisistä asioista. Ehkäpä lähtöni ei ole loppua eikä alkua, vaan keskiosaa. Valitsen kirjaimellisesti suunnan loppuelämälleni. Etsin itseäni. Etsin muita. Lontoon metrossako käy viereeni istumaan? Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan tomuisella tiellä? Olen vain niitä ihmisiä, jotka pohtivat asioita kenties syvällisemmin kuin olisi tarve. Pitäisi ehkä vain ajatella, että "shit happens", viitaten tietenkin iltapäivälehtien viikon ykkösjuttuun Ylioppilaslehdessä. Terkkuja vaan sinne :)
No, palatakseni matkajärjestelyihin. Ongelmallista oli löytää itselleni halpa asumus New Yorkista. Etsin hostelleja Manhattanilta (mm. Hostelworld), jotka osoittautuivat melko kalliiksi: 25€/yö 10 hengen dormissa. Niinpä yritin löytää majapaikkaa Sohvasurffailun kautta sillä seurauksella, että sain epämääräisiä tarjouksia oudoilta miehiltä. Lopulta sain ystävältäni vinkin Airbnb -sivustosta, jolla ihmiset vuokraavat asunnoistaan huoneita halpaan hintaan. Asun siis loistavalla paikalla sijaitsevassa asunnossa, josta sain vuokrattua OMAN huoneen 25€:lla. Kerron myöhemmin lisää, mutta ainakin tähänastinen kokemus on ollut hyvä! Budjettimatkaajalle oma huone on nimittäin luksusta <3
Sain Fennialta suhteellinen halvan (350€) matkavakuutuksen vuodeksi. Se kattaa myös matkatavarat, joten diili oli todellakin hyvä. Tein myös ennakkoilmoittautumisen Yhdysvaltoihin ja maksoin vaadittavan 14 USD matkustajaviisumista. Viime päivinä rahaa on kulunut myös pieniin ostoksiin, kuten kuumemittariin, erinäisiin lääkeaineisiin ja herätyskelloon. Hieman alkaa hirvittää tuo pienen pieni matkabudjettini. Toisaalta, voinhan aina palata kotiin Finelandiin kun rahat loppuvat. Länsimaalaisena olemisen paras puoli.
Lähtö lähenee, kilot kertyy, onni lisääntyy. Ja syön ilomielin tortut ja pullat ja fazerinsiniset. Viimeistä kertaa.
Viikon vinkit:
Kuitenkin lähenevä lähtö merkitsee alkua, vaikka puhunkin nyt viimeisistä asioista. Ehkäpä lähtöni ei ole loppua eikä alkua, vaan keskiosaa. Valitsen kirjaimellisesti suunnan loppuelämälleni. Etsin itseäni. Etsin muita. Lontoon metrossako käy viereeni istumaan? Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan tomuisella tiellä? Olen vain niitä ihmisiä, jotka pohtivat asioita kenties syvällisemmin kuin olisi tarve. Pitäisi ehkä vain ajatella, että "shit happens", viitaten tietenkin iltapäivälehtien viikon ykkösjuttuun Ylioppilaslehdessä. Terkkuja vaan sinne :)
No, palatakseni matkajärjestelyihin. Ongelmallista oli löytää itselleni halpa asumus New Yorkista. Etsin hostelleja Manhattanilta (mm. Hostelworld), jotka osoittautuivat melko kalliiksi: 25€/yö 10 hengen dormissa. Niinpä yritin löytää majapaikkaa Sohvasurffailun kautta sillä seurauksella, että sain epämääräisiä tarjouksia oudoilta miehiltä. Lopulta sain ystävältäni vinkin Airbnb -sivustosta, jolla ihmiset vuokraavat asunnoistaan huoneita halpaan hintaan. Asun siis loistavalla paikalla sijaitsevassa asunnossa, josta sain vuokrattua OMAN huoneen 25€:lla. Kerron myöhemmin lisää, mutta ainakin tähänastinen kokemus on ollut hyvä! Budjettimatkaajalle oma huone on nimittäin luksusta <3
Sain Fennialta suhteellinen halvan (350€) matkavakuutuksen vuodeksi. Se kattaa myös matkatavarat, joten diili oli todellakin hyvä. Tein myös ennakkoilmoittautumisen Yhdysvaltoihin ja maksoin vaadittavan 14 USD matkustajaviisumista. Viime päivinä rahaa on kulunut myös pieniin ostoksiin, kuten kuumemittariin, erinäisiin lääkeaineisiin ja herätyskelloon. Hieman alkaa hirvittää tuo pienen pieni matkabudjettini. Toisaalta, voinhan aina palata kotiin Finelandiin kun rahat loppuvat. Länsimaalaisena olemisen paras puoli.
Lähtö lähenee, kilot kertyy, onni lisääntyy. Ja syön ilomielin tortut ja pullat ja fazerinsiniset. Viimeistä kertaa.
Viikon vinkit:
- Nauti lumesta ja äreistä suomalaisista ruuhkabussissa (niitä voi tulla maailmalla ikävä, you never know).
- Kiusaa työkavereita pitämällä countdownia jäljellä olevista työpäivistä. Myös tunneista ja minuuteista lähtöön voi muistuttaa kanssaihmisiä viimeisinä päivinä.
- Koepakkaa rinkka, jos vain suinkin viitsit. Näin tiedät suunnilleen, minkä verran tavaraa se vetää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti